tiistaina, maaliskuuta 14, 2017

Olisikohan aika palailla?


No johan nyt kävi köpelösti ja jäi blogihommat aivan kesken. Joku minulta hermostuneena on tainnut tivatakkin, että minne katosin, mutta onnistuin katoamaan niin totaalisesti etten huomannut kommentteja, kuin vasta nyt palaillessani. Mutta olisikohan nyt pikkuhiljaa aika palailla myös blogin ääreen? Viimein voisi löytyä aikaa ja innostusta taas kirjoitella ja jakaa kuvia. Suunnitelmissa olisi käydä viimeaikojen kuvailuja hieman läpi, tosin ei mitenkään kronologisessa järjestyksessä. Todennäköisesti lähden vuoden 2017 alusta, esittelen alkuvuoden kuvia ja tämän jälkeen palailen takaisin vuoden 2016 kesän loppuun, jonne homma alunperin tyssäsi. Tuleepahan samalla muisteltua kivasti menneitä ja mietiskeltyä kuvattuja juttuja uudelleen!

Omat hyvät puolensa tauossa toki oli. Huomasin sekä uusia, että vanhoja kuvia käsiteltäessä pienen ajan jälkeen tekeväni taas kaiken huomattavasti huolellisemmin ja ulos tulee parempaa jälkeä. Piti jopa muutamalta reissulta käsiellä kuvia kokonaan uudestaan, kun huomasi omat virheensä ja huolimattomuutensa. Eli taas sekä positiiviset, että negatiiviset jutut tauosta löytyivät.

Millon sitten viimeksi olen kuvannut? Alunperinhän kuvaaminen lähestulkoon loppui heinäkuun lopun jälkeen 2016. Koko loppuvuonna taisin kuvata yhteensä 5 kertaa ja käsittely venyi sitäkin myöhemmäksi (ellei lasketa noiden kahden kisumirrin kuvaamisia. Pitänee nekin jonain päivänä esitellä). 2017 Alussa kaivoin sataneen lumen innoittamana kameran jälleen esiin, ja siitä se sitten lähti taas. Ystävien kannustamana löysin jälleen motivaation kuvaamiseen ja käsittelyyn. Onnistuinkin saamaan töitä julkiseksi saakka jopa 22 kansion verran! (älkää huoliko, kuvausten kohteet olivat saaneet kuvansa kyllä jo syksyllä) Vielä on 2016 kesän lopulta 2-3 kansiota kesken, mutta olen paljon paremmin aikataulussa kuin aijemmin. Lisäksi en vaadi itseltäni enää niin suurten kuvamäärien käsittelyä, riittää kun valitsen ne parhaimmat. Pysyy muuten motivaatio ihan eritavalla yllä kun kokee osaavansakkin jotain, melkoinen hyvä puoli vain niiden onnistuneiden kuvien läpikäynnillä on.

Vaikka postauksen alussa lupasin aloittaa kuvat vuoden alusta, teen tämän postauksen kohdalla pienen poikkeuksen ja koristelen tekstiä Ida-mamman kuvilla. Ida, josta on tullut tälle kuvailijalle mielettömän tärkeä. Tammamamma joka täyttää toukokuussa 24v ♥ Mutta eiköhän tämä tästä. Lähetelkää minulle vihaisia sähköposteja, mikäli en lupauksistani huolimatta ole onnistunut palailemaan kuvien pariin viikon sisällä myös blogin puolella!



4 kommenttia:

  1. Kaunis Ida! Ja kiva kun palasit, ikävä jo olikin tätä blogia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vielä kun mamma tuon mammuttikarvansa tiputtaisi kokonaan niin pääsisi sitäkin kunnolla kuvaamaan! :) ja ihana kuulla jonkun iloitsevan paluusta!

      Poista
  2. Ah, paluu täydellisyyteen! :) huippua että tulit takaisin, omalla tahdilla ja hommasta nauttien💜

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En nyt niinkään täydellisyydestä tiedä, mutta ainakin ollaan taas kiinni rakkaassa harrastuksessa :) Ihanaa kun olet jäänyt seuraamaan ❤

      Poista