maanantaina, helmikuuta 19, 2018

Eloon herättelyä

Blogi kuoli, muttei kuopattu.

Heräisikös se taas henkiin?
Ken tietää, mutta kuvia voisi lisäillä taas aina välillä!
(btw. jos joku tietää ulkoasuntekijöitä niin vinkatkaa!)


En varsinaisesti nyt ilmoita aloittavani taas kuvausblogin pitoa, mutta jostain ihmeellisestä kaivosta nousi fiilis pistää kuvia blogiin. Joten miksi siis ei? Jos sitä vaikka kirjoittelisi ja esittelisi kuvia taas sen aikaa kuin tuntuu hyvälle, ja jos kiire pääsee taas iskemään elämään niin sitten taukoillaan jälleen.

Tehdään siis pikakatsaus nykyiseen tilanteeseen. Opinnot loppuivat ja normaali työelämä kutsui, työt aloitettuani meni kuvaaminen hetkeksi hyllylle. Viimeisimmät kuvat vuoden 2017 puolella taisin kuvata syys-lokakuun vaihteessa, keskityin työelämään ja siellä olemiseen ja oppimiseen. Edelleen prosessi on kesken, tulee olemaan vielä monta vuotta, mutta viimein joulun jälkeen alkoi kuvaus silmää kolottamaan niin pahasti, että tartuin jälleen kameran kahvaan. Toivottavasti uutta intoa, vaikkei aina uusia ideoita, puhkuen. 

Kuvaushommia helpottamaan saapui kesän lopulla uusi tietokone. Vanha läppärini pääsi eläkepäiville (ansaitusti, olisi ansainnut eläkepäivänsä jo 2v sitten), kun tuttuni otti asiakseen auttaa minua ja kokosi minulle kuvaushommiin soveltuvan pöytäkoneen. Tuohon päälle sitten ostettiin uusi näyttö ja paketti oli valmis. Ironisesti tosin kuvausinto sammui aika pian koneen tultua, mutta eipä tuo haitannut, nyt koneesta on sitäkin enemmän hyötyä ja apua.

Kalusto on edelleen sama, vanha ja luotettava. Pääkäyttöinen objektiivi toki pitäisi viedä huoltoon, mutta niinhän se pitäisi sinne aina kiikuttaa. Ei mitään uutta siis varsinaisella kalustorintamalla. Ainoa uusi asia taitaa olla henkisellä rintamalla. Lähdin uuteen vuoteen idealla: vähemmän on enemmän. Vaikka kuvaan paljon, pyrin jatkossa keskittymään enemmän muutaman kuvan tekemiseen viimeisen päälle, pikemminkin kuin suureen määrään ihan ok kuvia. Ensimmäinen lipsahdus suuren kuvamäärän puolelle on jo kyllä tullut, mutta yritän taas korjata asiaa seuraavaan kuvauskertaan!

Kisakuvaamisen tulevaisuudesta en edelleenkään tiedä. Tämä on minulle edelleen jotenkin kovin haastava aihe. Pidän kisojen kuvaamisesta, mutta en jaksa aina läpikäydä niitä 1000 samanlaista kuvaa samalta esteeltä/kouluradan kohdalta. Hyvin todennäköisesti kesä tulee menemään siten, että kuvaan kisoja ja käsittelen niiden kuvien joukosta omat suosikit portfoliokäyttöön ja loput kysyttäessä. Saa nähdä miten käy.

En tiedä, pitäisikö pistellä esille tänne myös noita viime syksyn kuvia. Ehkä täyttelen niillä tyhjien viikkojen välejä? Postauksen ensimmäinen kuva on hienosti kuvattu 1.1.2018, siitä on hyvä lähteä liikkelle. Kaveriksi sille laitan muutaman kotiseutukuvan. Toivon saavani nyt jo kuvatut 11 reissua ainakin tänne blogiin, aika hyvä lähtö näin niinkuin vuoden alkuun!








4 kommenttia:

  1. Pidän tosi paljon tuon ensimmäisen kuvan tunnelmasta ja asetelmasta. Maisemakuvista eka ja viimeinen on lemppareitani. Muutkin todella kauniita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla myös maisemakuvista suosikkisi! Kuvaan maisemakuvia ehkä 3 kertaa vuodessa, eli se on itselleni hieman vieraampaa hommaa. Mistä muuten tuli mieleen muutama kuva, minkä voisin tänne bloginkin puolelle kaivaa esille. :)

      Poista
  2. Ihania kuvia, mahtavaa että oot taas heräilemässä eloon tän blogin kanssa! :D

    Mä oon jonkin verran noita ulkoasuja ja bannereita tehnyt, yksi viimeisimmistä koodauksista täällä: lydian-animal.blogspot.fi :)
    Jos siis kiinnostaa, niin voin laittaa sulle vaikka itse viestiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohhoh tätä blogia seuraakin vielä joku! Mahtava kuulla! Tälläkertaa valittettavasti jo löysin ulkoasun tekijän, jännityksellä odottelen millainen saadaan aikaiseki :)

      Poista