sunnuntaina, maaliskuuta 18, 2018

Tupsujalkoja I, kun kuvat kannattaa joskus jättää makaamaan


Muutama viime postaus on menty hyvin vähäsanaisesti ja samalla linjalla jatketaan. Helmikuun puolivälissä pääsin kuvailemaan ihania tupsujalkoja! Ovat muuten ensimmäisiä mitä olen ikinä päässyt tuosta rodusta kuvaamaan, joten olin oletettavasti aika innoissani. Paikalla minua odottikin muutama aivan ihana hevonen ja puhkuin innosta. Nyt otettaisiin helmikuun parhaat kuvat! Ihan niin simppelisti se ei kuitenkaan mennyt.

Pieni pilvisyys ei yleensä haittaa kuvaamista, joissain tapauksissa se jopa helpottaa. Aluksi ajattelinkin kelin olevan kuvaamiseen hyvä. Omaan silmään ilma näytti suhteellisen kirkkaalta, vaikka taivas olikin pilvessä. Todellisuus kuitenkin paljastui kohta. Ilma ei ollutkaan kirkas vaan suhteellisen hämärä, lumi vain hämäsi omaa silmää. Potrettikuvat oli silti suhteellisen helppo ottaa, löydettiin kivat ja siistit paikat, homma oli ohi muutamassa minuutissa. Herkkyyksiä ei kauhesti tarvinnut nostaa ja homma sujui muutenkin. Irtojuoksutuskuvat olivatkin sitten toinen juttu, taistelin hieman asetusten ja hämäryyden kanssa, kunne pääsin jonkinnäköiseen kompromissiin. Tiesin kamerani kyllä sisältävän muutamia ihan kivoja kuvia, hyvä aihioita, mutta yllätyin silti materiaalista kotiin päästyäni.

Kuvien siirryttyä koneelle, olinkin ensin todella pettynyt. Jotenkin omat odotukset olivat nousseet aivan pilviin ja kun avasin ensimmäiset kuva-aihiot meinasin heittää pyhkeen peliin. Harmaata, osa epätarkkaa, epätasaista taustaa... En edes viitsi luettella kaikkia. Yritin siinä heti tehdä muutamia suosikkejani, mutta eihän siitä mitään tullut. Kuvat jäivät muutamiksi päiviksi makaamaan koneen syövereihin samalla kun tein vanhempia kuvia pois alta.

Joskus kuitenkin kannattaa jättää kuvat muutamaksi päiväksi huomiotta. Kun viimein palasin näiden tinkerikuvien pariin uuden puhdin ja energian kanssa näinkin ne aivan eri valossa. Toki näin sen työmäärän mikä edessäni olisi, mutta samalla näin taas sen lupaavuuden mikä muutamasta kuvasta paistoi läpi. Osa kuvista suorastaan huusi "tee minut, minussa on potentiaalia!". Siispä valitsin muutamat suosikkini tarkempaan syyniin, vietin niiden kanssa aikaa ja raastoin pitkäjänteisiä hermojani, kunnes lopulta alkoivat tulokset näkyä. Omana suosikkina on ehdottomasti tuo ylin kuvista, nyt jälkeenpäin katsottuna voisin alempia vielä hieman viilata, mutta menevät ne nyt noinkin. Jos haluaa, saa arvailla mitä kaikkea kuville on tehty. Jostain kuvasta voin sitten näyttää ennen/jälkeen versiotkin, toiveita tämän kuvaparin kohteesta saa esittää kommentteihin!

Ei ole muuten ensimmäinen kerta, kun muutaman päivän maattuaan tietokoneen syövereissä "huonoista" kuvista tuleekin jälleen ihan käsiteltäviä ja potentiaalisia. Ehkä ei ihan aina kannatakkaan heti kuvaamisen jälkeen tehdäkkään noille kuville mitään, kun muutaman lepopäivän jälkeen jäljestä tuntuu tulevan huomattavasti parempaa.










2 kommenttia:

  1. Voi että miten ihania kuvia ihanista tinkereistä <3 Todella onnistuneita lopputuloksia näissä kuvissa!

    Pörheää Menoa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Näihin saikin jonkin verran nähdä aikaa, että lopputulos oli jotenkin edes järkevä. Kiva kuitenkin kuulla, että ovat jonkun silmään onnistuneita :)

      Poista