keskiviikkona, toukokuuta 09, 2018

"You are mine and I am yours"

Muutamien kisakuvauspäivien jälkeen on mukava palata omien projektien pariin. Olin jo pitkään halunnut koittaa kuvia, joissa mekko lentelee ympäri kuvaa, aikaa ja mahdollisuuksia vain ei oikein ole ollut. Ulkomaillahan tämän tyyppisiä kuvia on tehty paljonkin. Sain kuitenkin viimein sovittua Essin kanssa hullut testikuvaukset, joissa pääsisin ideaani koettamaan ensimmäistä kertaa. Assarinkin saimme paikalle, mikä oli ihan huippu juttu, sillä ilman häntä ei koko kuvauksia olisi voitu toteuttaa! Näissä ensimmäisissä kuvissa olen hyvin paljon keskittynyt sivukuviin, ajattelin niillä olevan helppo aloittaa. Toivon seuraavilla kerroilla saavani myös hieman lisää kolmiulotteisuutta mukaan mekon lisäosan liehumiseen ja kuvan yleiseen ilmeeseen.

Liehuva kangas on siis täysin lisäosa, joka ei alkuperäisesti kuulu mekkoon. Lisäkangas aiheuttikin huomattavaa päänvaivaa, sopivaa ei nimittäin meinannut millään löytyä. Viimein kuitenkin löysin luottoliikkeestäni sopivaa, jota otinkin sitten kaksi kolmen metrin pätkää (näissä kuvissa käytössä vain yksi pätkä, toinen puolikas tulee olemaan osa toista projektiani). Kangas kiinnitettiin mekkoon hakaneuloin ja eikun kuvauspaikkaa etsimään. Jälleen ilman kanssa kävi tuuri, oli suhteellisen tasainen päivä, tosin loppukuvauksia kohti alkoikin sitten jo tihuttaa hieman vettä.

Kuvien speksit:
Lokaatio: tallin lähettyvillä oleva pelto ympäristöineen
Käytetyt välineet: Canon 5DM3 + 70-200mm f2.8 (käytetty polttovälialue 70-110mm)
Asetukset: n. 1/500 f3.5 ISO640, lähikuvassa suljinaika 1/250
Rekvisiitta: Sopivan mittainen pala kangasta

Avaa kuvat suuriksi, jos haluat nähdä ne hyvälaatuisina!





Mistä kuvasta ennen/jälkeen kuvapari? Kommentoi haluamasi alle numeroin 1,2,3,4 (1=ylin, 2= toisteksi ylin jne..)

6 kommenttia:

  1. Hienoja kuvia! Ihana tunnelma niissä. Kakkosesta ehkä eniten haluaisin nähdä muokkaamattoman version..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitän! Kakkonen taitaakin olla noista eniten käsitelty :)

      Poista
  2. Ykkönen on omaan silmääni sommittelullisesti kiinnostavin. Myös hitusen karut metsä(tie)taustat lisäävät kiinnostustani, kun haluaisin sellaisia itse kuvata (ja piirtää sekä maalata) kun pääasiana on hevosia.

    Tämä on muuten yksi parhaista hevosblogeista mitä tiedän, koska se keskittyy (yhden parhaan eläinlajin) valokuvaukseen ja laatua on vaikka kuinka. Meikäläisellä kun ei mitään oikeaa hevos"arkea" ikinä ole ollut niin en hevosblogeja yleensä jaksa plärätä. Mutta kun on paljon ja vakavampaa valokuvausta, niin silloin kelpaa! :)

    Ylipäänsä tykkään lukea siitä kuvaamisen tekopuolesta, saada tietoa toisten tavoista, tyyleistä ja ajatuksista. Itse olen kuvaajana sellainen, että "katsotaan mitä näistä tulee", sinä sen sijaan panostat hieman enemmän ja omaat tavoitteita, joita lähteä toteuttamaan. Tästä ja joistakin muistakin kuvausblogeista on myös hyötyä niille jotka eivät pääse hevoskuvaamaan älyttömän usein.

    (Jee, kommentoin vähän ohi aiheen, mutta miksipä ei.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wau, kiitos erittäin syväluotaavasta kommentista!

      Täytyy myöntää, että ykkösessä ei ole kyseessä edes tie, vaan vain sopivan myllääntynyt multaläntti puiden katveessa pellon reunassa. Itselleni oli todella vaikea valita näistä suosikkia, sillä jokaisessa oli jotakin mistä erityisesti pidin, mutta myös omaan silmään tuon ensimmäisen ympäristö on ehkä kiinnostavin. Kakkosessa oli erityisen onnistunut käsittely siltä osin, että se näyttää juuri niin käsitellylle kun halusinkin. Kolmannessa hyvin erilainen asento, mitä normaalisti edes kuvittelen tekeväni ja neljännessä pidän ihmisen ilmeestä. Kaikesta vähän jotakin :D

      On kiva kuulla, että pidät kuviani laadukkaina, vaikka opeteltavaa löytyy minultakin vaikka kuinka. Täytyy minunkin kuitenkin myöntää, että suurin osa omasta tekemisestä on hyvin paljon koittamista. Usein jos minun kuvaamistani seuraa, niin kuulee paljon kommenttia "hei koitetaas tätä sittenkin näin, olkaa hetki noin niin testaan, mennään testimielellä tämä". Johtunee myös omasta kokemuksen ja suunnittelun taidon puutteesta kuvaamisen kannalta. Toki nyt taas viimeaikoina, kun elämäntilanne on tasaantunut, olen ihan eritavalla päässyt miettimään näitä omia projekteja. Hieman on harmittanut kun viimevuosina niille ei ole oikein ollut aikaa. Kiva kuulla, että blogista on ollut hyötyä!

      Kommentointi ohi aiheen ei haittaa, joskus vastauskin menee ohi aiheen ;)

      Poista
  3. 1, ehdottomasti. Mystinen fiilis ja asettelu todella toimiva.

    Miten saittekin helman noin hyvin asettumaan!? Wau!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helman asetteluun oli tasan yksi keino: "uudestaan, otetaas uudestaan, otetaan vielä kerran uudestaan". Eli kärsivällisesti sarjatulella kunnes jokin kuvista osui ja upposi. Meidänkin hommaa hankaloitti hyvin navakka tuuli, mikä meinasi jatkuvasti lytätä helman maahan. :)

      Poista